Sosekeittoa hammaspotilaalle

Potilas olen minä itse. Parempi niin kuin, että pojista toinen jo joutuisi hampaanpoistoon. ;)
Mutta miellyttävää ei tämä touhu viisaudenhampaiden kanssa ole ollut.
Ensimmäisen poisto keväällä meni ihan ok.
Toisen kanssa söin särkylääkkeitä monta viikkoa ja puoli suuta oli silloin lopulta tulehtunut.
Nyt vähän jännitti.

Poisto meni onneksi kivuttomasti.
Alunperin piti olla leikkaus, mutta riittikin pieni viilto ja vetäminen.
Parantuminen on ollut nopeaa ja jo toisena päivänä pystyin syömään suht normaalisti.

Poistoa seuranneiden päivien iloksi tein herkullista kasvissosekeittoa.

Kasvissosekeitto

3 isoa perunaa

4 porkkanaa

200g parsakaalia

300-400g kukkakaalia

1/2 pkt (125g) koskenlaskijajuustoa (maustettua)

+ keitinvettä oman sosemieltymyksen viimeistelemiseksi

Keitä kuoritut ja paloiksi pilkotut vihannekset kattilassa kypsiksi.

Kaada osa keitinvedestä erilliseen astiaan. Jätä vihanneksiin osa vedestä ja lisää joukkoon koskenlaskijajuusto nokareina.
Soseuta. Lisää keitinvettä jos keitto tuntuu liian paksulta.
Nauti!

En ole lisännyt suolaa keittoon, mutta voi senkin toki tehdä.

Jos käyttää maustettua koskenlaskijaa (esim. valkosipuli tai paprika), on niissä mausteita mielestäni jo tarpeeksi.

Joulukin muuten lähestyy ja olen jokavuotiseen tapaan hieman ahdistunut siitä lelumäärästä, jonka monet lapset jouluna saavat (vanhan lelukasansa päälle).

Yhtenä päivänä mietin tätä asiaa enemmänkin ja ajattelin jäävätkö lapsemme jostain paitsi jos heillä ei ole leluja yhtä paljon kuin  muilla.

No, tulimme kotiin tarhasta. Pojat kävivät käsipesulla, kuivasivat kädet ja toinen heistä repäsi samalla yhden vessapaperiarkin mukaansa. Keittiössä arkki tippui ja hän huomasi, että tuohan liikkuu kun sitä kohti "tuulee".

Toinenkin haki itselleen paperin ja he puoli tuntia puhalsivat paperiarkkeja keittiön lattiaa pitkin edestakaisin.

Äidin ajatukset huojentuivat.

Ehkä noista ihan normaaleja tulee ilman isoja lelukasojakin. :)

Maailman Paras Pannukakku

Olemme lähiaikoina tehneet muutaman kerran iltapalaksi Maailman Parasta Pannukakkua.

Ohjeen alkuperäistä lähdettä en tiedä, itse olen sen saanut siskoltani.

Tässä teillekin se tiedoksi niin pääsette maistamaan.

Maailman Paras Pannukakku

4 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 tl vaniljasokeria

8 dl maitoa

2 munaa

100 g voita

Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille.

Paista 225 asteessa n. 30 minuuttia.

Suolaisena vaihtoehtona voit jättää sokerin pois ja lisätä taikinaan esim. kinkkusuikaleita tai pinaattia.

Tietoisena valintana en laita tähän yhtään kuvaa.

Kolme kertaa olen tuota pannaria tehnyt ja kertaakaan en saanut siitä niin nättiä kuvaa, että se mielestäni houkuttelisi sitä tekemään.. ;)

Ja huomasinpa yhden asian tuossa ohjetta kirjoittaessa. Viimeksi kun tein tätä niin unohdin voin kokonaan taikinasta. Ei se kyllä makuun tai koostumukseen vaikuttanut haittaavasti! Joten sitäkin voi kokeilla.

Jump jump - jumpsuit

Meidän herrat ovat kuin pieniä pupuja, jotka oikeasti voisivat hyppiä monta tuntia putkeen.

Hyppimistä he voisivat harrastaa sisällä, ulkona, lattialla, sängyllä, trampoliinilla tai ihan missä vain.

Tällä kertaa saivat hypätä haalariin. Äitinsä tekemään vieläpä.

Kaava on Jumpsuit koossa 92 Ottobren 4/12 lehdestä.

Jätin saumavarat pois ja kaavaa olisi voinut meidän hoikkeliineille kaventaa vielä enemmänkin.

Muuten koko on ihan passeli heti käyttöön. 

Ehkä kaava on hieman pienehkö kun meillä on käytössä paljolti vielä 86 koko.

Velourit Eurokankaasta, keltainen resori Tyykipuodista, vihreä muistaakseni Ikasyriltä (en sano varmaksi) ja metriketjut Myllymuksuilta.

Ja tunnustan! Leikkasin toisen haalarin etukappaleen väärältä puolelta kangasta...

Parantamisen varaa on vetoketjun kohdistamisessa kaulaan, punaisen haalarin vetoketju jäi kiinniompelun jäljiltä hieman liian alas. Muuten kyllä tykkään!

Pikkuisille pipoja

Osallistuin hyväntekeväisyystempaukseen, jonka tarkoituksena oli tehdä pieniä pipoja Hyvinkään sairaalassa syntyville vauvoille.

Tavoite oli saada kasaan ainakin joulukuun kaikille syntyville pipot. 

Vielä en tiedä lopputulosta riittääkö pipot, mutta tässä minun panokseni.

Kankaat on vanhojen kankaiden rippeitä ja kantit trikoovinokaitaletta Tyykipuodista.

Eka tissis

Facebookissa elää käsite tissis eli tissitunika. 

Minäkin sain kaavan itselleni ja vihdoin sain sen myös muokattua omiin mittoihini!

Tässä eka testiversio Eurokankaan palalaarin kankaasta. Pari ihanaa kangasta odottaa pääsyä tunikaksi, mutta ekaversio oli pakko tehdä sellaisesta, jonka pilalle menokaan ei pilaisi koko viikkoa.

Näitä tulee lisää. Ja jos seuraavaan versioon saisi jo hihatkin lisättyä, niitä pitää vielä vähän mittailla.

Isompi meikkipussi pöllöistä

Kampaajani ihastui aiemmin tekemiini pöllöpusseihin.

Hän ilmoitti haluavansa myös oman pussin. Lupasin tehdä hänelle sellaisen.

Hiukset rupesivat näyttämään siltä, että aika täytyy varata, joten pakko se pussukkakin oli saada valmiiksi.

Pääli- ja vuorikangas Tyykipuodista, vetoketju metriketjua Myllymuksuilta.

 

Vanhoihin pusseihin verrattuna kaavaa on muutettu ja kokoa suurennettu reippaasti.

Tämä pussi on hieman enemmän neliön mallinen edestäpäin katsoessa.

Korkeutta on sen verran, että seisomaan mahtuu lakkapulloa ja rasvatuubia.

Tämä oli testiversio, joten parannettavaa tuli heti valmistumisen jälkeen mieleen.

Ei tämä silti mielestäni huono ole ja jos ei kampaajallani enää tarvetta ole niin mielelläni tämän itselleni käyttöön otan.

Vedin metriketjuun - näin sen tein

Tulipa tuossa ongelma vastaan.

Ompelukseen tarvittua metriketjua löytyi ja vetimiäkin, mutta ei toisissaan kiinniolevia..

Googlailin aikani ja nyt ajattelin jakaa teille tietoni siitä miten vetimen saa metriketjuun kiinni.
Mielestäni tämä meni jopa suht helposti.

Hommaan tarvitset vetoketjun, vetimet, haarukan ja mahdollisesti teipin.

Vetimen sisällä on pieni nipukka, joka "lukitsee" ketjun.
Kun nipukka on näkyvissä ei vedintä saa ketjuun kiinni.

(allaolevassa kuvassa vedin on oikea puoli alaspäin)

Nipukan saa alas pujottamalla terävä esine (esim. haarukka) vetimen päälle jäävään aukkoon.

Haarukan terä nostaa päällä olevaa "vipua", joka nostaa myös nipukan pois sisältä.

Voit teipata haarukan kiinni esim. pöydän reunaan, koska tarvitset molempia käsiä ketjun pujottamiseen!
Itse pidin haarukkaa pöytää vasten kiinni jalallani pujottaessani vetimiä. 

Saattoi olla melko koomisen näköistä! :)

Laita vetimen nurja puoli itseäsi kohti siten, että pyöreä pää on vetoketjun suunnassa.

Avaa vetoketjua muutama sentti.

Ota vetoketjun yläreunasta kaksin käsin kiinni ja pujota ketjun molemmat puolet yhtäaikaa vetimen sisään.

Voit joutua hieman nykäisemään, mutta alun pienen hankaluuden jälkeen vedin lähtee helposti liikkeelle.

Irrota vedin haarukasta. Nyt vedin on vetoketjussa!

Vedin sulkee ketjun edetessään ja taaksepäin liikkuessa avaa ketjun.

Lopputuloksena kymmenen pujotuksen jälkeen pitkä ketju täynnä vetimiä valmiina tositoimiin!

 

Raitahousut ja pöllömyssy

Tein pojille raitahousut Ikasyriltä tilatusta raitavelourista.

Osasin jopa huomioida kohdistukset leikatessa, hyvä minä! :)

Minun piti tehdä kummitytöllenikin kypärämyssy merinovillasta (samanlainen kuin poikien), mutta kangasta ei ollutkaan ihan riittävästi.

Tätä ihanaa pöllökuosista joustofroteeta olikin tarpeeksi, joten merinovillan sijaan myssy onkin tällä kertaa froteinen. Pöllökangas Käpysestä, resori Tyykipuodista.

Kypärämyssyn kaava Ottobren netistä.

Myssyn esittelijä oli ihanan paikoillaan koko kuvaussession ajan, mutta tosin hieman pienipäinen. :)

Ihahaa, sanoi heppa

Monessa kodissa, jossa on pieniä lapsia, kuullaan varmasti usein laulu "Ihahaa".

Meillä tuo laulu raikaa päivittäin kahden kaksivuotiaan suusta.

Pojat niin tykkäävät tuosta kipaleesta, että tässä on nyt meidän perheen uudet jäsenet, keppihepat.

 Kesällä kävimme Honkkarista ostamassa harjanvarren, joka sahattiin poikki.
Kankaana käytin Eurokankaan palalaarin collegea. Heppojen harjoiksi oli sopivasti vanhoista ristipistotöistä ylijääneitä värikkäitä lankoja.

Herrojen piti odottaa aulassa yllätystä ja voi sitä hymyn ja ilon määrää kun näkivät hepat!

Ensin ratsastettiin...

 ...sitten silitettiin ja ihmeteltiin harjaa...

...ja lopuksi laitettiin hepat esteiksi ja otettiin hyppykisa. :)