Sain puhelun palmusunnuntaita edeltävänä iltana.
Hätä oli suuri kun sopivaa jumpsuitia ei ollut kaupoissa kiertelystä huolimatta löytynyt.
Kummipoikani oli keksinyt ratkaisun ja ilmoittanut äidilleen:
"Äiti, ei hätää, täti voi tehdä mulle haalarin."
Pohdin puhelimessa ollessani ääneen, että ei taida tädiltä löytyä
muuta väriä tarpeeksi tällä hetkellä noin isoon jumpsuitiin kuin oranssia.
Mutta oranssi oli kuulemma täydellinen väri, koska herralle oli hankittu juuri tiikerin korvat ja häntä!
Mikäpä siinä lauantai-illan iloksi muuta kuin hommiin vaan!
Kaivoin kaapista OB:n 4/2012 ja piirsin Jumpsuitin kaavat koossa 122.
Siirsin vetoketjun keskelle eteen, muita muutoksia en tainnut tehdä.
Kangas riitti pituussuunnassa juuri ja juuri.
Palmusunnuntai koitti ja kun huristin viimeisiä saumoja tulivat virpojat jo oven taakse.
En ehtinyt ottaa muuta kuin sovituskuvat kun tiikeri lähti jo seuraaviin paikkoihin.
Kiva tuli vaikka itse sanonkin! :)
Meidän poikien piti olla noitia.
Meinattiin juuri alkaa pukemaan kun herrat ilmoittivatkin, etteivät ole mitään noitia vaan kissoja.
Mikä siinä muu auttaa kuin äiti kaivoi palakassista mustia paloja ja hurautti pikavauhdilla pojille korvat ja hännät.
Pukuina käytettiin mummilta saatuja jumpsuiteja, jotka ovat vielä vähän isot.
Näm kissat olivat kovia maukumaan.
Miau!
Hyvää pääsiäistä!
